Tänään ei jaksanut miettiä iltapalan terveellisyyttä tai oikeastaan mitään muutakaan. Tulin Vaasaan eilen illalla ja tänään kävin alakerran kaupassa ostamassa "lohturuokaa". Pakko myöntää, että on vähän ikävä kotiin vaikka toisaalta onkin ihanaa olla täällä toisessa kodissa. Yhtälailla Vaasan koti tuntuu kodilta kuin Helsinkikin mutta täältä tietysti puuttuu yksi tärkeä ihminen. Istuskelin koko illan koirien kanssa sohvalla ja käytiin äsken vähän ihmettelemässä lumihankia viereisessä puistossa.
Parasta iltapalaa on pitkään haudutettu tee, paahtoleipä appelsiinihillolla ja leipäjuustolla. Ne pitää nauttia kylmänä talvi-iltana lämpimän torkkupeiton sisällä istuessa.
Kuulostaa aivan täydelliseltä iltapalalta! Onneks mulla on paahtista aamuksi kaapissa, meinas jo annoskateus iskeä. :D
VastaaPoistaSanoppa muuta...taisi muutama paahtis mennä...päivälliseksi,illalliseksi ja iltapalaksi :D ehkä jopa aamupalaksikin...
VastaaPoistaTiedän tuon ikävän tunteen Johanna;) Jos jotakin positiivista erossaolosta haluaa löytää niin se on se että yhdessäolosta nauttii kaksin verroin enemmän eikä tule nalkutettua tai riideltyä pienistä;) nim. lumiyötyöleski ja ensi viikolla itsekin työreissulla...
VastaaPoistaEn mä menis vannomaan tuosta nalkutuksen vähentymisestä :D Skypellä pystyy nykyään ihan livenäkin nalkuttamaan vaikka äijä olis 400km päässä ;)...no ei vaan tottahan tuo on ja kohtahan tuokin tulee jo tänne viikonlopun viettoon!
PoistaTäällä kanssa herkutellaan leipäjuuston ja tyrnihillon kera, yam! <3
Poista