Elämäntarkoitus ja muuta oleellista

Tulinpas vain kirjoittamaan pikamoikat tänne ja kertomaan, että Helsingissä ollaan koirien kanssa ja Vaasaan tarvii mennä vasta ensi tiistaina/keskiviikkona. Ja sekin vain lyhyt päiväreissu :)

Ikäviä uutisia on se, että jätin kamerani tyystin Vaasaan, joten kuvapitoisia postauksia tuskin on tulossa tällä viikolla. Eilen kuvailtiin Pekan kanssa Sylviä 13viikon kunniaksi ja tänään mennään eläinlääkäriin ensimmäistä rokotusta hakemaan.

(Älkää kysykö miksi kuva on näin huonolaatuinen)

Niin se aika vain kuluu ja tavallaan haluaisi, että tuo pysyisi ikuisesti suloisena pentuja ja toisaalta taas toivoo, että kasvaisi äkkiä aikuiseksi, että päästäisiin harrastamaan kaikenlaista kivaa!

Tuossa aikuisessa kasvamisessa on koirissa yksi huono puoli. Heti alkaa tekemään mieli uutta pentua.

Taitaapi vain tilanne olla nyt se, ettei meille neljättä koiraa tule ennenkuin asumme jotenkin muuten kuin nyt. Kerrostalokaksio ei oikein isompaa laumaa enää tyydytä, eikä varsinkaan Pekan allergian takia voida edes harkita :/ Nytkin mennään aika sietorajojen ylärajoilla...valitettavasti.

Mutta kun minä ja kait sitä nykyään voi sanoa, että "me" vaan rakastetaan noita koiria niin paljon ja itselle koiraharrastus tuntuu välillä jopa elämän tarkoitukselta :)

Sen verran monta tuntia vuorokaudessa käytän koiraharrastamiseen. Joko suoranaisesti koirien hoitoon/ ulkoilutukseen  tai treenaamiseen liittyvää tekemistä tai sitten välillisesti lukemalla koira-aiheisia foorumeita, facebook yhteisöjä tai ihan oikeita koirakirjoja/lehtiä. Ja vähintään ajattelen seuraavia näyttelyitä tai surffailen koiratuotteiden verkkokaupoissa. Aikamoista :) Suurin osa rahoistakin taitaa mennä tämän harrastuksen parissa ja se määrä ihmisiä, joiden kanssa olen ystävystynyt vuosien varrella koirien takia on uskomaton.

Muutaman ystävän olen jopa huijannut itsekin koiraihmiseksi ;)

Toki harrastukseen kuuluu niitä ikäviä hetkiä. Välillä sitä on turhautunut kun näyttelysaldo on pitkää pettymystä tai kotona siivoaa sadannet pissat viikon aikana.  Tai toivomastasi näyttelykoirasta kasvaakin lemmikkitasoinen. Kyllä nämä asiat harmittavat vaikka jokaiseen osaa etukäteen varautua ennen koiranottamista :)

Koiraharrastukseni surullisimpia hetkiä on ollut tottakai pienen Pain kuolema. Se, että rakas pieni ystävä sulkee silmänsä viimeistä kertaa sylissäni jää ikuisesti mieleen ja suruna sydämeen. 

Viimeinen kuva Paista kesällä 2010

Mutta onneksi päällimmäisenä on aina ne mukavat muistot ja kotona olevat koirat kyllä muistuttavat joka päivä miksi tätä jaksaa. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon, vuodesta vuoteen. Eikä sitä muuten ymmärrä kukaan muu kuin toiset koiraihmiset ;)

Kevätherkkuja

Pääsiäisloman viimein päivä meni rauhallisissa merkeissä ihan vaan kotosalla :) Aamupäivän puuhailin jo vähän kouluhommia ja iltapäivästä sain ystävän kahvittelemaan. Sain tuliaisena ihania kevään värejä kukkaruukussa. Vielä en tohtinut laittaa parvekkeella mutta jospa jo ensi viikolla säät suosisi sen verran Helsingissä.

Ystävä tuli lyhyellä varotusajalla ja pikapikaa leivoin kuningatarpiirakan kaapin antimista. Päälle laitoin viikonloppuna paistamani marengit. Mukavan raikas piirakka ja ihanan rapsakat marengit päällä.

Iltapalaksi Pekka vielä rakensi kanasalaatin. Kyllä on taas herkuteltu kerrakseen ;)

Tänään ollaankin jo koirien kanssa Vaasassa ja saatiin ystävä yökylään. Eli tyttöjen juttuja ja lisää herkuttelua tiedossa ;)

Pääsiäinen 2012 kuvina

Hellou, pääsiäisestä on selvitty hengissä ja tuntuu, että akut on todella ladattuna. Tänään vielä päivä Helsingissä mutta huomenna pitääkin jo suunnata takaisin kouluhommien pariin Vaasaan :/

Enää loppurutistus ja kesäloma häämöttää. Monta jännää juttua on vielä tulossa tälle keväälle mutta kyllä sitä vaan jo odottaa kesää ja kesänohjelmaa. Mielessä on miljoona eri suunnitelmaa mitä haluttaisi tehdä mutta saa nähdä mitkä kaikki toteutuvat. Ajatuksissa olisi perusmökkeilyn ja festaroinnin lisäksi käydä vähän ulkomailla. Ehkäpä pyöräreissu Ahvenanmaalle tai jokin äkkilähtö lämpimään? Vai kenties autoreissu Eurooppaan. Saapi nähdä :)

Mutta asiaan. Eli pääsiäinen sujui yllättäen reissatessa :D Pitkänäperjantaina kävimme Salossa katsomassa lentopalloa ja ehdimme pikaisesti käydä ystävien kanssa kahvilla. Lauantaina lähdimme aamupäivästä ajamaan Mikkeliin, jossa vietimmekin muutaman päivän nauttien kevätauringosta. Mikkelissä on perheeni omistama mökki ja paikan päällä oli meidän lisäksi äitini,isäni ja pikkusiskoni.

Ojasta allikkoon. Mitä tulee raaásta rahkapiirakasta kun sen unohtaa uuniin tunniksi?

Järven jää oli täydellinen pikkukoirille! Lumi jään päällä kantoi loistavasti koiria ja meitä ihmisiä!

Takatalvipäivän keväinen kanakeitto

Eikö ole ihana nimi keitolle? ;)

Kävin hirveässä loskalumisateessa ruokakaupassa (nälkäisenä) ja mietin noin 30s mitä laitan ruoaksi.

Kanakeittoa. Kookos ja korianteri. Ihania värejä ja täyteläinen maku.

3 maustamatonta kananrintafilettä

Iso bataatti

puolikas paprika

iso sipuli

3 valkosipulin kynttä

tuore chilipalko

maissia

3 sellerinvartta

ananasta

400g kookosmaitoa

kasvisfondia

...

currya

juustokuminaa

sormisuolaa

korianteria

Pilko bataatti ja laita kiehumaan kasvisfondilla maustettuun veteen (1 litra). 

Pilko sekaan paprika ja sellerinvarret. 

Kuullota pilkottu sipuli, valkosipuli ja chili ja laita keiton sekaan. Lisää maissi ja ananas. 

Mausta juustokuminalla. 

Ruskista viipaloidut kananrinnat paistinpannulla kevyesti. Mausta kanat sormisuolalla ja curryllä. 

Kun bataatti on sopivan kypsää, lisää kookosmaito ja kypsät kanat. 

Tarkista maku.

Tarjoile runsaan korianterin kanssa.(Ylläri?)

Viikonloppu pikakelauksella.

Miten tää aika juoksee näin nopeasti. Tuntuu , että viikot vaan vierii ja kuukaudet vyöryy eteenpäin. Joskus sitä miettii, että pitäisi ehkä vähän vähemmän järkätä ohjelmaa viikoille, mutta toisaalta ei sitä kotonakaan osaisi vain olla. Elämänilo tulee tekemisestä ja ystävistä. Aktiivinen ihminen on onnellinen :)

Juuri tuossa pohdiskeltiin Pekan kanssa, että ei se kiire tästä tule ainakaan vähenemään tulevaisuudessa :)

Joten nautitaan tästä hetkestä siis.

Viikonloppu vilahti kuin silmissä: Lauantaina tapasin kummitätiäni ja setääni, jonka jälkeen kävin vielä ystävien kanssa muutamalla viinilasillisella keskustassa. Sunnuntaina aamupäivä meni Konalassa koirien kanssa harrastaessa ja loppupäivä myöhään iltaan asti Hämeenlinnassa lentopallon merkeissä. Myöhään illasta vielä haimme Sylvin yökylähoidosta vanhemmiltani ja puolen yön aikaan pääsimme vasta nukkumaan.

Tänään aamusta arki alkoi taas klo 6:30 herätyskelloon ja ulkona odottikin melko mielenkiintoinen näky. Koko maa oli peittynyt valkoiseen lumivaippaan. Porukastamme kukaan muu kuin Sylvi ei ollut innoissaan ajatuksesta takatalvesta.  Nyt vielä yhdentoistakin aikoihin on Helsingissä kunnon lumikerros maassa.

Muutama kännykkäkuva työmatkalta aamulla:

joo-o masentavaa ja ymmärtääkseni emme ole ainut kaupunki, joka tästä on saanut nauttia. Nojoo ajatellaan niin, että takatalvi tarkoittaa pitkää ja kuumaa kesää ;)

Lopuksi harvinainen yhteiskuva kääpiöistä. Lauantaiaamuna otettiin rennosti ja koiratkin pääsivat hetkeksi sänkyyn peuhimaan. Normaalisti koirilla ei ole asiaa makuuhuoneeseemme, joten ne nauttivatkin täysin rinnoin näistä harvinaisista "erivapauksista" ;)

Nyt takaisin töiden pariin. Mukavaa alkuviikkoa.